Symbioosi.

Viikon aikana on tapahtunut paljon.. niin käsittämättömän paljon, ettei ajatus pysy perässä. Mun viikot on yleensäkin sellaisia... asioita tapahtuu, ihmisiä tulee ja menee ja tilanteet elää sen mukaa miten niihin joudutaan, tai päädytään. Rakastan sitä.

                        Piiiitkät aamut, isoin ja kaunein kuppi kahvia. Käsityö. Kunnon aamiainen. 

Rakastan elämää ylipäätään sen kaikessa hienoudessa. On ala- ja ylämäkiä, suurta onnea ja välillä niitä murheen murusiakin. Murheetkin on siitä mukavia, että ne loppuu aina aikanaan. Mikään kurjuus ei kestä loputtomiin, eikä millään onnella voi mehustella iäisyyttä. Siksi pitäiskin keskittyä niihin pieniin mahtaviin arjen hetkiin, ja ottaa se arki kauneudessaan sellaisena kun se on, kylmänä ja uuvuttavana, tai ehkä aamun ensimmäisellä hyöryävällä kupilla kahvia ja pienellä pusulla nenänpäähän.

                         Pitkästä aikaa kunnon hc-punttitreeni. Vanhaan malliin, niin että polttaa. 

Oon aina ollu arki-ihmisiä henkeen ja vereen, ja usein mietinkin mitä ihmiset odottaa? Viikonloppua? Lomaa? Juhlia? Laivareissua tai lomamatkaa? Onhan päivä tänäänkin. Tänään on tässä ja nyt, ja tänään voit muuttaa huomisen joko iloksi tai suruksi.... tai no ainakin helpottaa jompaan kumpaan suuntaan. Kamalan moni ihminen odottaa sitä: "kun laihdun kymmenen kiloa, niin...", "kun on enemmän rahaa, niin..", "kun tämä kamala työkuvio selviää, niin..". Totta on, että aina ajoitus ei vaan ole oikea. On tilanteita, jolloin arki maistuu puulta, se ahdistaa, ja siihen haluaa väkisin keksiä erilaisia ratkaisuja, vaan siksi että helpottuisi, vaan siksi että tämä tilanne menisi ohi. Harvoinhan ihminen murheen keskellä tajuaa, että kyllähän minä tästäkin selvisin hienosti, ja taas tuli opittua lisää.

                    Viiniä, taateleita, macadamia-pähkinöitä. Rakkaan kainalossa HIMYM:iä.

Oon itse elänyt koko kevään erinäisten ongelmien, murheiden, ongelmanratkasupäättelyiden ja kaiken muun sähellyksen keskellä. Katselin juuri äsken vanhoja kuvia ja kun vertaa omasta itsestä otettuja valokuvia tammikuun ja heinäkuun välillä, on muutos selvä. Iho on kuiva kun mikä, kroppa on löystynyt huomattavasti, kasvoilta paistaa väsymys ja olemus on luisevampi, mutta lihavampi.. eli siis stressi on tehnyt kaikella sanan merkityksellä tehtävänsä. Se on vaikuttanut sekä sisäisesti että ulkoisesti, ja oikeastaan ainoastaan negatiivisella tavalla.

                              Särkänniemen akvaario. Maailman kauneimmat kalat. Sukellushimo. 

Tämän lisäksi olen huomannut, että vaadin itseltäni alituiseen liikaa. On ainoastaan kohtuullista, että kun elät stressin keskellä, et välttämättä muista kaikkia hyvinvoinnin lähteitä. Päivät kuuluu stressatessa ja illalla olet liian väsynyt nousemaan sohvalta , yöt kuluu valvoessa ja koko ajan mielessä pyörii ajatukset väliin jääneistä liikunnoista, mitkä saavat sinut syömään vielä niukemmin, vielä vähemmän. Oravanpyörä on valmis, ja ulospääsy on oikeastaan vain omasta itsestä kumpuavaa.

                                    Anopin kuvaviesti: kutsu mökille. Mustikat odottaa poimijaansa.

Sitten tuli tilaisuus. Alkoi loma. Loman jälkeen paluu onkin koulunpenkille eikä suinkaan työmaailmaan. Mikä voisi olla täydellisempi ajankohta muuttaa sitä mikä on pielessä ja vaalia sitä mikä on hyvin. Ei mikään.

                                   Tapahtumien yö ja nykytanssiesitys Galleria Rajatilassa. 

Tästä eteenpäin yritän muistaa, että oma hyvinvointini on omissa käsissäni. Hyvinvointi ei tule lykkäämällä murheita ostelemalla, juomalla alkoholia tai syömällä kasolti herkkuja. Hyvinvointi tulee kunnollisesta ravinnosta, säännöllisestä liikunnasta ja sen tuomasta hyvästä olosta, sekä tietenkin rakkaista ihmisistä ympärillä.

            Virkkauksen opettelu uudelleen. Aikuisena huomattavasti vaikeampaa, muttei mahdotonta.

Kun keinot on olleet pitkään väärät, on jaloilleen pääsy hieman vaikeampaa kuin esimerkiksi loman jälkeen. Arki saattaa jopa tuntua ahdistavalta, ehkä hivenen pelottavalta. Vaikka pohjalla saattaa olla mustaa, muistakaa että valoon päin on paljon helpompi matkata :) Ja jonain päivänä ponnistelujen jälkeen me kaikki huomataan, että: "Jummijammi, tänään oli upee päivä ja huomenna on muuten vielä upeampi".

                Pieni herkku silloin tällöin pitää housut tiukkoina ;)

Arvostakaa arkea ja nauttikaa juhlasta täysin rinnoin, niitä on kiva muistella kun on paha mieli. Ohessa kuvituksia mun viikon aikana tapahtuneista onnen lähteistä... Tästä se taas ihmiset lähtee ;)